Kirjan päähenkilö, postiljooni, kulkee paikasta toiseen, pudottelee viestejä vieraiden ihmisten luukkuihin ja laatikoihin. Kirjoittaminenkin on viestin viemistä. Kirjailija kuljettaa teemoja, ajatuksia, tunteita, havaintoja eteenpäin kirjan verran. Niiden tarkoitus on jatkaa elämäänsä lukijan mielessä. Vakavan sairauden kanssa taisteleminen, aikuislukiossa ylioppilaaksi lukeminen, yksinäisyys ja alkoholismi ovat tämän kirjan keskeisiä juonteita. Sinnikkäästi päähenkilö yrittää selvitä raskaasta työstään, opiskelusta ja rakkaudettomasta arjesta. Välillä hän käy syvällisiäkin keskusteluja espoolaisen kauppakeskuksen kahvilassa. Päiväkirjamuodon lomassa kehittyy myös osa elämäntarinaa: päähenkilön vanhemmat saavat kasvot, samoin lapsuuden kokemukset alkavat luoda pohjaa nuoruudelle ja aikuisuudelle. Vakavamielisen maailman ilmiöiden ihmettelyn ja filosofisen ja hengellisen pohdiskelun seassa on satiiriksi yltyvää huumoria. Romaanin oleellinen sisältö ja taiteellinen kuvio saavat sävyt ja aromit.
